Enpäs ole tehnyt yhden ensimmäistäkään uuden vuoden lupausta rikottavaksi, mutta ajattelin kuitenkin tehdä uuden vuoden siivouksen luonnosvaiheeseen jääneiden artikkelien osalta. Tämä on työvaiheeseen jäänyt päivitys viime vuoden huhtikuulta, meidän viisivuotiaan neitosen Hello Kitty-teemasynttäreistä. 

Kuten aina, juhlien valmistelu alkaa synttärikutsuista:

Sen jälkeen on tietysti päätettävä, että millainen se kakku nyt onkaan. Tämä oli helppo, lasten kutsuille Hello Kitty-muotokakku...

...ja aikuisten vieraiden kutsuille tuorejuustokreemillä kuorrutettu mansikkakakku.

Sitten tietysti pikkuleipiä, mitäpä muuta, kuin Hello Kittyjä!

Lasten pöytään tein hedelmätikkareita vesi- ja cantaloupemelonista sekä viinirypäleistä. Tikut kasasin grillitikkuihin. Ne olivat aika painavia, joten tökkäsin ne pystyyn paksuun melonisiivuun. Lautaselle on kasattu myös kirsikkatomaatteja. Hyvin tekivät kauppansa myös nämä vähän terveellisemmät herkut :).

Sitten vielä jotain suklaista, tällä kertaa brookiesejä, joista erillinen postaus aiemmin (jollet ole jo kokeillut, tee se heti, jos et siis ole uuden vuoden kunniaksi luvannut aloittaa uutta, terveellisempää elämää ;))

Teemaväreinä pinkkiä ja turkoosia. Tässä lasten kattaus. 

Ja aikuisten pöytä on melkein samanlainen. 

Tässä vielä lähikuva hieman tanakasta Hello Kittystä.

Lasten kylppärikin koristeltiin teemaan sopivalla tavalla...

Onpas viime päivityksestä vierähtänyt tovi. Olemme viime päivityksen jälkeen saaneet uuden kodin, jonka remontoiminen on vienyt yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Leipominen on jäänyt hieman taka-alalle ja blogin päivittäminen on jäänyt vielä vähemmälle...

Joulunaikaan on kuitenkin ison talonkin remontointi laitettava hetkeksi sivuun ja rakennettava taloja hieman pienemmässä mittakaavassa. Uuden vuoden kunniaksi laitankin muutaman kuvan meidän tämän vuoden piparkakkutalosta. Lapset toivoivat piparkakkulinnaa prinsseillä, prinsessoilla, ritareilla ja tulta syöksevillä lohikäärmeillä höystettynä. Valitettavasti toteutus hieman ontui viimeksimainittujen komponenttien osalta. 

Linnan tein omilla kaavoilla, tein alkuun mallit pahvista. Valitettavasti huomasin vasta koko linnaa kasatessani, että olin tehnyt suunnitelman pohjana toimivan leikkuulaudan koko alalle ja piparkakkupohjan taas olin paistanut uunipellin kokoiseksi, eli torneille tuli hieman ahdasta ja ne ovat hieman kaltevia. Toisaalta, jos ajattelemme, että meidän nykyinen oma talo ei ole ihan sataa vuotta vanha, eikä täälläkään yksikään seinä ole suora, niin ehkä keskiaikaisessa linnassakaan ei tunnettu vatupassia? Niin tai näin, linnan tornit ovat hieman ulospäin kallellaan...

Linnan sisäpihalla on joulukuusi. Se on tehty monesta erikokoisesta ympyrästä, jotka leikkasin vapaalla kädellä. Ympyrät kuorrutin pikeerillä ja ripottelin niiden päälle vihreää koristesokeria ennen kasaamista. Joulukuusen ympärillä on pieni tähtivalosarja. Tänä vuonna muistin jopa suunnitella valot ennen talon kasaamista, joten patterit ovat nyt piilossa linnan takana :). 

Linnan ikkunat on tehty isomaltoosista. Tein jouluisen köynnöksen ikkunoiden alle vihreästä pikeeristä, jonka pursotin ruohotyllalla. Koristeena on tavallisia hopeakuulia. Linnan ovella on koristekranssi, joka on tehty samalla tavalla. Ovelle johtaa mukulakivet, jotka on tehty pienellä neliönmallisella piparimuotilla. 

Mietin kyllä pääni puhki, kuinka toteuttaisin lasten toiveet linnan asukkaista, mutta päädyin kuitenkin helpompaan suunnitelmaan ja täytin linnan pihan puksipuilla, kaivolla ja enkelikuorolla. Puksipuut on Fazerin vihreitä kuulia ja ruukut on tehty pallona paistetusta piparista, jonka päällä on pieni rengas. 

Enkelikuoro pitää vahtia sisäpihalla. Pikkuruisia enkeleitä oli hauska tehdä. Mekot on taivutettu rullalle heti paistamisen jälkeen ja päät on paistettu pyöreinä palloina. 

Yksi enkeli on myös tornin katolla.

Valaistus on toteutettu pienillä pattereilla toimivilla led-valoilla, joita löytyy sekä torneista, että muurien sisältä. 

Muurit on tehty kahdesta piparista, joiden väliin jää muutama cm, näin valo kuultaa kauniisti ikkunoista. 

Hyvää Uutta Vuotta 2017!

Jos olet joskus kuullut lauseen "Too much of a good thing is absolutely wonderful" niin brookies-leivokset ovat juuri sitä. Tämä on siis baakkelssi, joka yhdistää kätevästi kaksi ihana asiaa, eli cookies+brownies=brookies, eli tämä on vähän kuin leivonnaisten labradoodle. Tämä ohje on Hesarin ruokatoimittajan Laura Kaapron käsialaa (siinä on kyllä luotettava tyyppi reseptien suhteen!). En ole tähän tehnyt minkäänlaisia muutoksia, voisihan tuohon pikkuleipätaikinaan lisätä vaikka pähkinöitä, jos tuntuu, että verisuonitaudit ja sydänpysähdys ei vielä tällä reseptillä toteudu. Mutta pitemmittä puheitta, sairaan hyvää herkkua, suosittelen lämpöisesti! (Ja kahden pellillisen jälkeen minä ja lähipiirini olemme vielä hengissä...)

Brookies

Brownie-taikina

115 g voita

150 g suklaata

2 dl sokeria

1/2 dl fariinisokeria

3 munaa

2 dl vehnäjauhoja

1 rkl kaakaojauhetta

1/2 tl suolaa

Sulata voi ja suklaa. Sekota joukkoon sokerit ja anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Vatkaa kananmunat jäähtyneeseen seokseen ja kääntele keskenään sekoitetut kuivat ainekset taikinaan. 

Kastele leivinpaperi ja rytistele se palloksi. Vuoraa noin A4:n kokoinen vuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Laita vuoka ainakin tunniksi jääkaappiin jähmettymään. 

Cookie-taikina:

115 g voita

1 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

1 muna ja 1 keltuainen

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

150 g suklaata karkeaksi rouhittuna

Vatkaa pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää kananmuna ja keltuainen ja vatkaa vielä hetken. Sekoita leivinjauhe ja jauho keskenään ja lisää rasvaseokseen. Kääntele lopuksi suklaa varovasti joukkoon. 

Ota brownie-vuoka jääkaapista ja nostele cookie-taikinaa kahdella lusikalla suklaataikinan päälle. Leivonnainen ei ole tässä vaiheessa hääviä katsottavaa, mutta keksitaikina leviää kyllä paiston aikana. Paista leivonnaisia n. 30 minuuttia 175 asteessa. Brownie-kerros saa jäädä vähän tahmaiseksi, joten älä paista liikaa. Anna leivonnaisen jäähtyä kunnolla ja leikkaa terävällä veitsellä sopivan kokoisiksi paloiksi. Mikäli haluat, voit tarjota lisäksi vielä vaniljajäätelöä (Mutta vain jos siihen on tarpeeksi juhlava syy, esimerkiksi joulu, juhannus, pääsiäinen ja uusivuosi. Ja mieluiten samanaikaisesti sanon minä!). 

Leivokset matkalla uuniin, tässä ei päällepäin arvaisikaan mitä herkkua on luvassa...

Tässäkään vaiheessa ei tämä baakkelssi ole ehkä maailman kaunein, mutta maku korvaa niin monta asiaa! Brookiet ovat mielestäni parhaimmillaan jääkaappikylmänä. 

Reilu viikko sitten pääsin käymään Helsingissä ihan itsekseni. Päivän päämääräänä oli Observatorion tiedekahvila ja Emma Iivanaisen Kakkupäivä. Pohdin kauan, viitsinkö lähteä kakkuilemaan niinkin pitkän matkan päähän, mutta olihan niin hauska päivä, että kyllä reissu kannatti. Päivä aloitettiin mukavasti aamiaisella kuohuviinin kera ja sitten päästiinkin heti tositoimiiin. Kurssilla keskityttiin pääasiassa kukkien tekoon, joka on minulle vähän tuntematonta aluetta. Olen jotenkin mieltänyt kukkaset vähän romanttisiksi, enkä oikein ole ikinä viitsinyt niiden tekoon paneutua. Kukkasten teko oli kuitenkin oikeilla välineillä ja massoilla vallan mukavaa puuhaa, vaikka minun tekemistä orvokeista ei ihan niin näköisiä tullutkaan. Nyt jos laittaisi pikaisesti tarviketilausta vetämään, ehtisi ehkä saada aikaiseksi kukkasia äitienpäiväkakkuihin? Laittelin tuohon yläpuolelle kuvia päivän tunnelmista, Emman tekemä kakku on ihan omaa luokkaansa, alarivissä on meidän kurssilaisten kukkakakkuja, ei hassumpia nekään!

Kun kukkaset olivat kuivumassa, saimme nauttia herkullisen salaattilounaan, jonka jälkeen jatkoimme puuhaa askartelemalla kakkujen päälle nallehahmot. Nallet tehtiin samasta massasta kuin kukkaset, eli sekoitimme sokerimassaa (Fun Cakes) ja kukkamassaa (Renshaw) noin puolet ja puolet. Massa oli todella helppo käsitellä, se oli jämäkkää ja helposti muotoutuvaa. Tosin ohuita kukkia sai muotoilla nopeasti, koska massa kuivui todella nopeasti. Mutta nopean kuivumisen ansiosta nalleen ei painovoima päässyt vaikuttamaan, eli massa piti hyvin muotonsa, eikä lässähtänyt, kuten pehmeämmät massat tekevät. Oma nalleni oli siis pullea heti alusta pitäen! Kun nallet oli tehty, saimme kuorruttaa styrox-kakkupohjat ja kiinnittää niihin tekemämme kukat. Alla kuva minun tekemästä kakusta ja nallesta, kakku kesti jopa kuljetuksen Pohjanmaalle saakka. Annoin kakun tyttöjen kauppaleikkeihin, ja kas kummaa, kukkaset katosivat hetken päästä parempiin suihin. Onneksi eivät sentään styroksipohjaa syöneet!

Todella suuret kiitokset järjestäjille, puitteet olivat upeat ja järjestelyt moitteettomat, olisi kiva osallistua toisellekin näin mukavalle kurssille. Jos vielä matka olisi hieman lyhyempi, niin johan olisi mahtavaa! (Toisaalta, nyt sain syödä sushia mahtavassa seurassa junaa odotellessa, olihan sekin hauskaa!)

PS. Tähän postaukseen tuli nyt aivan liikaa huutomerkkejä, pahoitteluni. Mutta oli vain niin siistii!

Tätä salaattia tein ensimmäisen kerran joskus ennen joulua ja ihastuimme siihen niin, että olemme ehtineet tehdä tätä monta kertaa viimeisen kuukauden aikana. Alkuperäinen ohje oli Helsingin sanomista, mutta muuttelin sitä niin, että tämä ohje ei enää oikein vastaa alkuperäistä. Idea on kuitenkin sama, hieman raa'at päärynät muuttuvat sokerissa paistamalla vallan herkullisiksi! Itse kokeilemalla saa salaattiin sopivan makeuden, mutta suolaisen juuston ja leipäsipsien sekä makeiden päärynöiden ja pähkinöiden liitto on todella hurmaava. Bon appétit!

Päärynä-homejuustosalaatti: (neljä annosta)

n 400 g erilaisia salaatteja

2 päärynää

1 avokado

n 1/2 kurkku

vihreitä viinirypäleitä

1-2 rkl raakaruokosokeria

oliiviöljyä

voita

vaaleaa balsamicoa tai omenaviinietikkaa

sitruunamehua

suolaa ja pippuria myllystä

n. 125 g sinihomejuustoa murustettuna

pekaanipähkinöitä

patonkia

parmesaania

Leikkaa patongista ohuita siivuja, levitä ne uunipellille ja ripottele päälle parmesaaniraastetta. Nosta leivät uuniin n. 200 asteeseen 5-7 minuutiksi, muista vahtia, etteivät pala! Nosta hieman väriä saaneet patonkisipsit uunista sivuun jäähtymään. 

Pese päärynät, poista siemenkodat ja leikkaa hedelmät kuorineen lohkoiksi. Lorauta paistinpannuun noin ruokalusikallinen oliiviöljyä ja samanverran voita. Sulata rasvan joukkoon 1-2 ruokalusikallista sokeria, määrä riippuu päärynöiden kypsyydestä, raa'at päärynät vaativat enemmän makeutta. Paista päärynöitä muutama minuutti, niin että ne pehmenevät hieman, mutta eivät mene ihan muhjuksi. Poimi hedelmät paistinpannusta pihdeillä ja siirrä sivuun jäähtymään. Tee sitten salaatinkastike. Kaada paistinpannuun jääneeseen rasvaan hieman balsamicoa tai omenaviinietikkaa, sitruunaa, suolaa ja pippuria ja sekoita. Tarkista maku ja kaada kastike kulhoon odottamaan. 

Puhdista paistinpannu ja sulata siinä noin ruokalusikallinen voita ja saman verran oliiviöljyä. Kaada rasvan joukkon noin ruokalusikallinen sokeria ja neljä pientä kourallista pekaanipähkinöitä. Kääntele pähkinöitä pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä, mutta älä polta niitä. 

Kokoa sitten salaattiannos. Laita neljälle annoslautaselle salaattia. Halkaise kurkku ja poista siemenet lusikalla. Leikkaa kurkusta siivuja ja levitä ne salaattipedille. Halkaise viinirypäleet ja laita salaatin joukkoon. Leikkaa avokado neljään osaan ja viipaloi neljännekset poikittain ja lisää salaattiin. Nosta salaatin päälle jäähtyneet päärynät ja valuta jokaiselle annokselle salaatinkastiketta. Murusta sinihomejuustoa päärynöiden päälle ja viimeistele salaatti paahdetuilla pähkinöillä. Laita muutama patonkisipsi lautasen reunalle ja eikun syömään. 

Nyt on taas blogin puolella ollut tammikuista hiljaiseloa. Makeat leivonnaiset ovat jääneet meillä vähemmälle joulun ähkyjen jälkeen. Eilen tuhosimme porukalla ison piparkakkukartanon, ei kestänyt kauaa kartanon hävittäminen reippaan lapsilauman toimesta :). Eilen tuli siis syötyä piparkakku, jos toinenkin, mutta muuten tammikuu on sujunut enemmän salaattilinjalla. Salaattilinjasta innostuneena postaankin nyt muutaman salaattiohjeen. Ensimmäisenä tulee aivan ehdoton lemppari, luotto-ohjeeni jo monen vuoden ajalta, jonka ohje löytyy Gullichsenin Safkaa-kirjasta. Salaatista löytyy lohta, avokadoa ja wasabia, mielestäni salaatti ei muuta myyntipuhetta kaipaa, aivan sairaan hyvää! En ole muunnellut ohjetta millään tapaa, mitä sitä täydellisyyttä rikkomaan... Salaatin voi tarjota alkuruokana tai himpun verran annosta suurentamalla jopa pääruokana. 

Lohi-avokadosalaatti wasabikastikkeella

Yhtä annosta varten tarvitset:

100 g erilaisia lehtisalaatteja ja tuoreyrttejä

4 pitkittäistä siivua kurkkua

4 pitkittäistä siivua porkkanaa

kurpitsansiemeniä

suolaa

mustapippuria

1/2 rkl riisiviinietikkaa

1/2 avokado

muutama lastu garia (sushi-inkivääriä)

n. 120 g lohta vajaan sentin paksuisina siivuina

Wasabikastike:

1/2 sitruunan mehu

1/2 tl suolaa

1 tuubi (45g) wasabia

1 dl rypsiöljyä 

Valmista ensin wasabikastike. Sekoita keskenään sitruunamehu, suola ja wasabi. Lisää sitten öljy ohuena nauhana kokoajan sekoittaen, niin että kastike sakenee. Tästä määrästä tulee noin kahdeksan annosta. 

Paahda kurpitsansiemenet kuivalla, kuumalla pannulla ja suolaa ne. 

Pese ja kuivaa salaatit ja nosta ne annoslautaselle. Mausta salaattipeti riisiviinietikalla, suolalla ja pippurilla. Leikkaa juustohöylällä kurkusta ja porkkanasta pitkiä siivuja, kääri ne rullalle ja asettele salaattilautasen reunoille. Lisää salaattipedin päälle gari-siivuja ja viipaloitu avokado. 

Mausta salaatti noin ruokalusikallisella wasabikastiketta ja ripottele päälle kurpitsansiemeniä. 

Kuumenna paistinpannu savuavan kuumaksi, ripottele pannulle suolaa ja aseta lohet pariloitumaan suolan päälle. 

Paista lohta noin minuutin per puoli ja nosta salaattiannoksen päälle. Tarjoile ja syö annos heti! Nam!

Nyt on joulu osaltani juhlittu. Tänään koitti paluu arkeen ja työelämään. Tietysti minuun iski vielä flunssa, joten tässä sohvalla kölliessä onkin hyvä aika postata pari kuvaa meidän tämänvuotisesta piparkakkutalosta. 

Tässä koko kartano edestäpäin kuvattuna. Talon perusmuottina on käytetty muumitalon seinää, painoin taikinaan kolme seinää vierekkäin, paistovaiheessa ne liimautuivat hyvin yhteen. Liitoskohdan röpelöt menivät hyvin pikeerikerroksen alle piiloon. Ainoa ongelma tässä oli, että ikkunat kutistuivat vähän liikaa, kun taikinalla ei ollut kohoamisvaraa ulospäin seinästä, niin muutama koekakku meni pipariksi, kun ikkunat pais(t)uivat umpeen. Tähän taloon meni siis kuusi tällaista kolmen kappaleen muumitaloseinää, etupuolelta puuttuu pari ikkunaa porstuan kohdalta. 

Talon ikkunat on tehty sulatetusta isomaltoosista. Ensimmäisessä koeversiossa laitoin sokerin uuniin paistumaan, mutta se joko ei ehtinut sulaa, suli kokkareisesti tai kiehui, niin, että meni ihan ruskeaksi, niin päätin sulattaa sokeria jälkikäteen ja valuttaa ikkuna-aukkoihin. Jälki ei ollut niin siistiä, kuin olisin toivonut. Sokerin lämpötila oli hankala pitää tasaisena, ja heti, kun sokeri oli vähän liian kylmää, se lumpsahteli isoina kökköinä ihan vääriin paikkoihin. 

Kun ikkunat oli saatu paikoilleen, liimasin talon etu- ja takapuolen seinäkappaleet yhteen sulatetulla isomaltoosilla. Kun sulaa sokeria vaativat hommat oli tehty, oli talon "maalaamisen" aika. Värjäsin pikeerin kermanvalkoiseksi kultaisella, keltaisella ja ruskealla pastavärillä. Puolijämäkällä pikeerillä rajasin kaikki maalattavat alueet ja valutin sitten rajojen sisäpuolille löysää pikeeriä. Kun pinnat olivat kuivuneet, tein paksulla pikeerillä ja ohuella tyllalla ikkunankarmit. Laitoin ikkunoiden yläpuolelle koristeeksi vielä pienet lumihiutaleen muotoiset kakunkoristeet. Liimasin myös tässä vaiheessa seiniin suklaatikkuja pikeerillä  koristelistoiksi. 

Talon pohja on kahdessa osassa paistettu todella iso levy. Liimasin kappaleet yhteen isomaltoosilla ja jouduin hakemaan kaupasta uuden leikkuulaudan alustaksi. Laudan koko on noin 40x50 cm ja alusta on melkein sen kokoinen. Talon katto-osat liimasin kiinni toisiinsa sulatetulla sokerilla, erkkeri-ikkunat on liimattu kiinni pikeerillä. 

Talon kasaamista jännitin eniten, mutta se olikin yllättävän helppoa, vaikka iso talo olikin. Nostin yhden seinän kerrallaan alustalle ja käytin kasaamiseen jämäkkää pikeeriä. Yllättävän hyvin osaset kiinnittyivät ja sopivat yhteen. Laitoin suklaatikkuja myös talon kulmiin. Annoin talon kuivahtaa seuraavaan päivään, ennen katon paikallelaittamista. Katon nostin sitten kasattuna talon päälle ja kiinnitin pikeerillä. Koko katto on päällystetty tummasta suklaasta tehdyillä suklaalastuilla, jotka liimasin kiinni pikeerillä. Siinä meni ikä ja terveys, en edes uskalla ajatellakaan kuinka monta tuntia! Kun katto oli valmis, pursottelin vielä katon reunoille jääpuikkoja pikeeristä. 

Porstuan katon jätin tarkoituksella päällystämättä, se oli mielestäni kaunis tuollaisenaan. Liimasin vain katon harjalle suklaatikun. 

Pihalla oleva joulukuusi on tehty piparkakuista, pikeeristä ja vihreällä maitosuklaalla päällystetyistä auringonkukansiemenistä. Niitä saa ostaa Punnitse&Säästä-kaupoista. Siemenet myydään värilajitelmana, joten hetken aikaa menee siihen, että poimii ne vihreät sieltä kymmenen muun värin joukosta :). 

Nämä olivatkin ainoat vaihekuvat mitä ehdin nappaamaan talon kasaamisen lomassa. Kuusi koostuu siis aika monesta pyöreästä piparkakusta, muotoilin ne vapaalla kädellä ja kasaamisvaiheessa laitoin aika reippaasti pikeeriä tornin päälle, niin epätasaisuudet menivät peittoon. Ensin kokeilin pyöritellä kuusta siemenissä, mutta ne tarttuivat niin epätasaisesti pintaan, että asettelin ne sitten pinseteillä yksitellen paikoilleen (hullun hommaa, tiedän!). 

Kuusenkoristeet on tehty kakkuhyllystä löytyvillä kakunkoristeilla, eli hopeapalloilla, valkoisilla tähdillä ja hopean värisillä nonpareilleilla. Valosilmukka on pattereilla toimiva jouluvalo, jonka kiinnitin muutamasta kohdasta pikeerillä kiinni kuuseen. Muuntaja on piilossa talon takana. 

Porstuan eteen tein hiekkakäytävän, joka tosin jäi hieman lyhyeksi, mutta hiekka on siis murskattua digestive-keksiä. Reunuskivet on Punnitse&Säästä-kaupasta löytyneitä suklaakiviä. Pikkupuut on Fazerin vihreitä kuulia, puun rungot on tehty suklaatikuista. Yhtä hyvin olisi siihen voinut käyttää lakuja tai vaikka noitapillejä, mutta nyt sattui olemaan noita suklaatikunpätkiä käden ulottuvilla. Kiinnitin taloa kiertämään samaa valonauhaa, jota on kuusenkin ympärillä. 

Nurkkaan kasasin vielä "puksipuu"-asetelman Fazerin kuulista ja suklaakivistä. 

Talon pihalle on satanut "lunta", eli kookoshiutaleiden ja tomusokerin sekoitusta. Tällainen piparkakkutalosaaga tällä kertaa, tämä selittänee toivottavasti sen, että tänä vuonna tein vain kolme piparkakkutaloa viimevuotisten parinkymmenen sijaan :). 

Olen aina ollut jouluihminen, mutta se ei millään tavalla vähennä kokemaani joulustressiä. Joku vuosi teen hyvissä ajoin excel-taulukon jouluaskareista ja totoeutankin sen tarkasti. Tämä ei ollut se vuosi. Miljoona asiaa jäi tekemättä, tai tein ne viime tingassa kamalassa kiireessä. Pitäisi vain muistaa nauttia niistä asioista, joita on ehtinyt tehdä ja unohtaa ne asiat, jotka jostakin syystä jäivät tekemättä. Loppujen lopuksihan joulussa on kyse rauhoittumisesta ja rakkaiden kanssa olemisesta. Tänään olemmekin ehtineet viettää ihanan pyjamapötköttelypäivän sohvalla koko perheen kanssa ja oli vain niin kivaa eilisen jouluhössötyksen jälkeen. Laitan tähän kuvan meidän tämänjouluisesta piparkakkutalosta, ehkä ehdin jossakin vaiheessa ladata muutaman lisäkuvankin. Mukavan rentoa joululomaa kaikille!

Tänä vuonna joulu on päässyt yllättämään minut toden teolla. Joulukuu on jo pitkällä ja piparkakkutalot on vielä kasaamatta, joulukortit tekemättä eikä oikeastaan mitään muutakaan ole tullut tehtyä. Viikonloppuna tein kuitenkin lohipiirakan, joka on meillä varma joulun merkki. Tämä on minun versioni perinteisestä venäläisestä piirakasta, kulibjakasta. Voitaikinapiirakka on vähän niinkuin voileipäkakku, jotenkin nolon retro, mutta kovin herkullinen. Nolo tai ei, niin jonkinlainen lohipiirakka meillä kuuluu aina jouluun, ja tämä sopii oikein hyvin glögin kanssa syötäväksi. Tästä ohjeesta tulee uunipellillinen. 

Taikina:

250 g huoneenlämpöistä voita

250 g rahkaa

3 dl vehnäjauhoja

3 dl täysjyvävehnäjauhoja

n 1 tl suolaa

Yhdistä kaikki ainekset ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Jos taikina tuntuu kovalta, voi siihen lisätä vähän vettä. Tee taikinasta pallo, kääräise se kelmuun ja laita jääkaappiin lepäämään hetkeksi. 

Täyte:

800 g lohta

suolaa ja pippuria myllystä

8 kovaksi keitettyä kananmunaa

n. 4 dl täysjyväohraa (suolaa tai kasvis/kalafondia keitinveteen)

1 pkt ravunmakuista Viola-tuorejuustoa

tuoretta tilliä

kananmuna voiteluun

Keitä ohra pakkauksen ohjeen mukaan. Poista lohesta nahka ja viipaloi filee ohuiksi siivuiksi. Kuori kananmunat ja viipaloi ne. Valuta keitetty ohra ja sekoita joukkoon tuorejuusto.

Kauli taikinasta kaksi uunipellin kokoista levyä. Nosta toinen levy leivinpaperoidulle uunipellille, levitä päälle ensiksi ohra, sitten lohisiivut. Mausta lohi suolalla ja pippurilla ja levitä viimeiseksi päälle kananmunaviipaleet. Nosta kansilevy piirakan päälle ja nipistele reunat hyvin kiinni. Sauman voi taittaa piirakan alle. Jos taikinaa jää yli, voi piirakan koristella ylimääräisellä taikinalla. Voitele piirakan pinta kananmunalla, pistele reikiä kanteen ja paista 180 asteessa noin 30 minuuttia. 

Blogin päivittäminen on taas jäänyt vähäksi aikaa väliin muiden kiireiden takia. Tai oikeastaan olen hurahtanut kutomiseen syksyn pimentyneiden iltojen takia, joten sekä leipominen, että blogin päivittäminen ovat hetkeksi jääneet taka-alalle. Tässä kuitenkin pari kuvaa lokakuussa tehdystä Dusty-kakusta, jolla juhlittiin pienen miehen neljävuotispäivää. Kakku on porkkanakakkua tuorejuustokreemillä, kuorrute itsetehtyä vaahtokarkkimassaa.